Tämä on mennyt tapahtuma.
Turun kaupungin itsenäisyyspäivän juhlakonsertti 2021
Leif Segerstam, kapellimestari
Hanna-Leena Haapamäki, sopraano
Turun filharmoninen orkesteri
Aarre Merikanto: Intrada
Juhlapuhe: vuoden kulttuuriturkulainen, kuvataiteilija Erika Adamsson
Jean Sibelius: Våren flyktar hastigt (Es) op. 13 nro 4
Jean Sibelius: En slända op. 17 nro 5
Jean Sibelius: Soluppgång (G) op. 37 nro 3
Jean Sibelius: Demanten på marssnön (B) op. 36 nro 6
Leevi Madetoja: Sarja oopperasta Pohjalaisia op. 52
Jean Sibelius: Finlandia op. 26
Fredrik Pacius: Maamme
Tule juhlistamaan itsenäisyyspäivää kanssamme! Perinteistä itsenäisyyspäivän juhlakonserttia johtaa tänä vuonna kunniakapellimestari Leif Segerstam.
Turun kaupungin itsenäisyyspäivän juhlakonsertteihin jaetaan vapaaliput Konserttitalossa lauantaina 20.11.2021 klo 12.00. Paikkalippuja jaetaan 2 kappaletta per hakija. Lippuja on vielä jäljellä, hae Konserttitalon lipunmyynnistä tiistaista 23.11. alkaen. Lipunmyynti on avoinna ti – pe klo 12–17 osoitteessa Aninkaistenkatu 9.
Turvallisuutesi on meille tärkeää. Tilaisuudessa on käytössä koronapassi. Tutustuthan korona-ajan turvallisuusohjeisiimme tästä linkistä.
Ovet avataan konserttipäivänä klo 14.00.
Esiintyjät
Maailmankuulu maestro Leif Segerstam on toiminut Turun filharmonisen orkesterin johtajana ja ylikapellimestarina vuodesta 2012 kevätkauden 2019 loppuun saakka. Segerstamille myönnettiin kunniakapellimestarin arvo ja annettiin ensimmäinen Kultalilja-pienoispatsas 16.5.2019. Segerstam on yksi Skandinavian monipuolisimmista säveltaiteilijoista – kapellimestari, säveltäjä, viulisti ja pianisti. Hänen vaikuttava ja näyttävä uransa on palkittu lukuisin tunnustuksin.
Sibelius-Akatemiasta ja Juilliardista hänen tiensä vei Suomen Kansallisoopperaan, Tukholman Kuninkaalliseen oopperaan, Berliinin Deutsche Operiin, Wienin Valtionoopperaan ja Kööpenhaminan Kuninkaalliseen oopperaan. Johtajavierailuja hän teki mm. Metropolitaniin, Covent Gardeniin ja La Scalaan. Näyttävään uraan oopperataloissa nivoutuivat ylikapellimestarin tehtävät Itävallan, Suomen ja Tanskan radion sinfoniaorkestereissa sekä Rheinland-Pfalzin valtionfilharmoniassa. Vuoteen 2007 hän toimi Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina.
Vapaapulsatiivisesta otteesta ammentavan Segerstamin poikkeuksellisen mittava sävellystuotanto sisältää muun muassa yli 310 sinfoniaa. Vuoteen 2013 Leif Segerstam toimi Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon professorina. Hänen vaikuttava ja näyttävä uransa on palkittu lukuisin tunnustuksin. Vuonna 2014 tasavallan presidentti myönsi Segerstamille professorin arvonimen. Syksyllä 2015 Malmön ooppera nimitti Segerstamin kunniakapellimestarikseen.
Sopraano Hanna-Leena Haapamäki on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksesta, jossa hän opiskeli Ritva Auvisen johdolla. Lisäksi hänellä on laulunopettajan tutkinto Helsingin Konservatoriosta. Opintojaan hän on täydentänyt muun muassa Renata Scotton, Irina Gavrilovicin, Gundula Janowitzin, Elisabeth Werresin, Udo Reinemannin ja Dale Fundlingin kanssa. Haapamäki voitti vuonna 2004 2. palkinnon Lappeenrannan laulukilpailussa ja sai Kansallisoopperan erikoispalkinnon finaalin parhaasta suorituksesta.
Haapamäellä on ollut lukuisia rooleja Suomen Kansallisoopperassa ja alueoopperoissa. Näistä mainittakoon Bizet’n Carmenin Frasquita, Kortekankaan Isän tytön Vera, Straussin Arabella-oopperan Fiakermilli ja Die Frau ohne Schatten-oopperan Haukka, Rautavaaran Rasputin-oopperan Maria, Mozartin Taikahuilun Yön kuningatar ja Don Giovannin Zerlina ja Verdin Naamiohuvien Oscar. Kaudella 15–16 ja 18–19 Haapamäki esiintyi Carlotta Giudicellin roolissa Suomen Kansallisoopperan uudessa versiossa Andrew Lloyd-Webber musikaalista The Phantom of the Opera. Kaudella 17–18 Haapamäki vieraili samassa roolissa Göteborgin oopperassa Ruotsissa.
Haapamäki on esiintynyt useiden merkittävien suomalaisten orkestereiden ja kuorojen solistina ja esittänyt teoksia kuten Bachin Johannes-passio, Matteus-passio ja h-molli messu, Beethovenin Christus am Ölberge-oratorio ja Mozartin c-molli messu, Requiem ja Exsultate jubilate. Lied- ja barokkiohjelmiston ohella Haapamäki on esittänyt paljon aikamme uutta musiikkia.
Teokset
Aarre Merikanto (1893–1958) oli yksi 1920-luvun suomalaisen modernismin keskeisistä hahmoista, mutta sekä kokemiensa vastoinkäymisten että sisäisen säveltäjäkehityksensä johdattelemana hän kääntyi 1930-luvulla perinteisempään ilmaisuun. Tällä kaudella hän sävelsi laajempien teosten rinnalla useita pienimuotoisia orkesteriteoksia, joista suosituimpiin kuuluu Radio-orkesterille sävelletty Intrada (1936). Se on lyhyehkö, nimensä mukaisesti tilaisuuden avaukseksi ajateltu kappale, jonka karusta, fanfaarimaisten vaskisointien värittämästä juhlavuudesta nousee kahdesti esiin lyhyt mutta tunnelmaa herkistävä viulusoolo.
Jean Sibelius (1865–1957) tunnetaan parhaiten sinfonioiden ja sinfonisten runojen mestarina, mutta hän oli myös yksi aikansa hienoimmista laulusäveltäjistä. Hän loi omaperäisen yksinlaulutyylin, joka ei suoraan liity sen enempää keskieurooppalaisen liedin kuin pohjoismaisen romanssinkaan traditioon.
Sibeliuksen suosikki laulutekstien runoilijana oli Johan Ludvig Runeberg, jonka teksteihin hän sävelsi suunnilleen neljäsosan reilusta sadasta yksinlaulustaan. Varhainen Våren flyktar hastig (1891) kuvastaa eloisissa käänteissään kevään (ja samalla nuoruuden) muistoja. Sibelius sävelsi myös oman aikansa ruotsalaisten runoilijoiden tekstejä. Niistä Oscar Levertinin runoon sävelletty En slända (1904) on lähes ekspressionistiseksi sävytetty versio Sibeliuksen vapaasti kaartuilevasta laululyriikasta, kun taas Soluppgång (1902) Tor Hedbergin runoon on tunnoiltaan romanttisempi. Jo nuorena mielen järkkymisen vuoksi luomisvoimansa menettäneen suomalaisen lahjakkuuden Josef Julius Wecksellin runoon sävelletty Demanten på marssnön (1900) yhdistää rakkauden ja luonnonkuvauksen eheäksi kokonaisuudeksi.
Sibeuiuksen jälkeisen sukupolven suomalaisista säveltäjistä merkittävimpiin kuului Leevi Madetoja (1887–1947). Hänen painokkain sanansa suomalaiskansallisen musiikin saralla oli ooppera Pohjalaisia (1924), jota on kutsuttu myös "Suomen kansallisoopperaksi". Madetoja muokkasi tästä kansanmusiikkia hyödyntävästä teoksesta viisiosaisen orkesterisarjan, jossa on sekä pohjalaisen maiseman kuvausta (Lakeus), draamallisia elementtejä (kansansävelmään "Tuuli se taivutti koivun larvan" perustua Vangin laulu ja dramaattinen Tappelu), surumielistä haikeutta (Tulopeli) että tauotta seuraavan päätösosan tanssillisuutta (Hypyt).
Sibeliuksen Finlandia ja Fredrik Paciuksen (1809–1891) Maamme-laulu ovat suomalaisen musiikin tunnetuimmat kansallista tehtävää palvelevat teokset. Finlandia syntyi tietoisesti protestiteokseksi ensimmäisen sortokauden tunnelmissa keväällä 1899 venäläisten lehdistösensuuria vastustaneeseen tilaisuuteen. Sibelius uusi sen seuraavana vuonna, ja tässä muodossa siitä on tullut aikansa väkevin suomalaisen kansallistunteen musiikillinen ilmentymä. Paciuksen Maamme-laulu on puolestaan vakiintunut suomalaisten edustushymniksi, vaikka sillä ei mitään laissa määriteltyä asemaa olekaan. Pacius sävelsi sen Runebergin runoon (1846) "Euroopan hulluna vuonna" 1848, jolloin aatteellinen kuohunta elävöitti eurooppalaista poliittista ilmapiiriä ja kulttuurikeskustelua.
Teosesittely: Kimmo Korhonen